Matti Anttila siunattiin haudan lepoon

Matti Kaarlo Johannes Anttila syntyi 7.6.1944 Kyyjärven kirkonkylän "Toivolassa" Sylvi ja Johan Anttilan toisena lapsena. Matti oli terve lapsi, mutta sairastui polioon noin 2 vuotiaana. Selkäydinvamma aiheutti jalkojen veltostumisen eikä hän pystynyt kävelemään. Isä vei Matin arkkiatri Arvo Ylpön vastaanotolle Helsinkiin, mutta Ylppö ei antanut toivoa Matin paranemiseen. Matti työnsi vaunuja Toivolan pihassa ja jalat rupesivat kantamaan, mutta tasapaino oli huono.

Vuoden 1948 lopulla muutettiin Toivolasta Anttilaan. Isän ja äidin mukana muuttivat lapset: Eira, Matti ja Aira. Anttilassa syntyivät lapset: Kaija, Ilpo ja Ilkka. Sisaruksista Kaija nukkui pois viime vuoden toukokuussa. Matti oli voimakastahtoinen ja hänelle sisarukset antoivat periksi, kun Matti oli sairas. Matti meni kansakouluun 8-vuotiaana yhdessä Aira sisarensa kanssa, joka oli 6-vuotias.

Vuonna 1953 Matti sairastui aivokalvontulehdukseen, jonka seurauksena kuulo meni kokonaan. Kuulolaitteet eivät auttaneet. Matti joutui olemaan koulusta pitkään poissa. Hän meni vielä uudestaan kouluun, mutta joutui jättämään koulun kesken. Matti oppi lukemaan, kirjoittamaan ja laskemaan juuri sen verran, mitä hän elämässään on tarvinnut.

Matti oli luonteeltaan sisukas, "taistelijaluonne". Hän teki ahkerasti töitä navetassa. Heinäpellolla hän pystytti heinäseipäitä. Kun Anttilaan rakennettiin uusi navetta niin Matti yhdessä Kaltiaisen Tapion kanssa teki siihen tiilet. Eira sisaren muutettua v.1965 Essolle Matille vapautui oma huone kodin yläkerrasta. Siellä hän teki muistiinpanoja päivän tapahtumista, luki tarkkaan Koneviesti-lehteä. Hän oli erityisen kiinnostunut koneista.

Matilla oli mahdollisuus olla kuntoutuslaitoksissa. Hän oli Käpylässä, Tampereen kuurosokeiden kuntoutuslaitoksessa ja Kankaanpäässä. Matti sai käyttöönsä invalidipyörän, jolla hän innokkaasti liikkui. Hän teki pitkiä lenkkiä aina Karstulaan saakka.

Matti osti oman asunnon Veteraanitalosta vuonna 1984. Sylvi-äiti muutti sinne ensin asumaan ja Matti muutti myöhemmin perässä. Sosiaalitoimen kanssa suunniteltiin Matin menoa Touhulan Työtoimintakeskukseen. Matti oli ensin ajatusta vastaan, mutta kun hän oppi rutiinit ajatus muuttui. Matti oli niin innokkaasti Touhulassa, ettei hän sairaanakaan olisi halunnut olla sieltä pois. Hän ehti olla Touhulassa töissä yli 20 vuotta. Siellä vietettiin myös hänen 60-vuotisjuhlat kesäkuussa 2004. Matille merkittävää oli Jari Hakolan antama kuntoutushoito. Ensin hoito oli Jarin työpaikalla ja viimeiset vuodet Matin asunnolla. Jari hoiti Mattia yli 20 vuotta. Jarista tuli Matille luottohenkilö. Hänen kanssaan Matti jutteli urheilusta ja kaikista muistakin asioista.

Aira-sisar on toiminut Matin omaishoitajana vuodesta 2003 ja viimeiset vuodet lähes ympärivuorokautisesti. Kaksi viimeistä vuotta Matin näkökyky oli rajoittunut ja kommunikointi oli erityisen haasteellista. Viimeisen kuukauden aikana kaikki sisarukset vuorotellen olivat auttamassa Matin hoitotyössä. Matti sai asua omassa asunnossa loppuun sakka. Hän nukkui ikiuneen 19.12.2016. Mattia jäivät kaipaamaan sisarukset: Eira sisko perheineen, Aira, Ilpo, Ilkka ja Kaija-siskon pojat sekä muut sukulaiset ja laaja ystävien joukko.

Siunauksen toimittivat khra Olavi Vallivaara, kanttori Minna Erkkilä ja suntio Alpo Noponen. Yksinlaulua esitti Salme Tanskanen. Muistotilaisuudessa seurakuntasalissa puhui khra Olavi Vallivaara, Eira-sisko ja Jari Hakola muistelivat Mattia. Adressit luki Lauri Lahtinen, jota Ari-Pekka Poikonen avusti. Yhdessä laulettiin joululauluja ja virsiä kanttori Minna Erkkilän säestyksellä.