Perhon lukion abien Lontoon matka part 1

Matkaan lähdettiin aamutuimaan kahdella autolla, joilla matka jatkui Seinäjoelle asti, missä vaihdoimme junaan kohti Helsinki-Vantaan lentokenttää. Siellä törmäsimme sattumalta Robiniin, joka oli myös lähdössä reissuun (olettavasti) äitinsä kanssa. Lentokentältä koneemme suuntasi Lontoon Gatwickin lentokenttää, josta matka jatkui junalla, metrolla ja jalan kohti hostelliamme. Noustessamme ensi kertaa metrosta kadulle olimme erittäin tyypillisiä turisteja, kun huokaisimme tahattomastikin ihastuksesta nähdessämme Lontoon kadut iltavalaistuksessa. Päästyämme hostellille menimme pian nukkumaan, koska päivän reissaaminen oli vaatinut veronsa ja halusimme herätä pirteinä seuraavaan päivään.

Aamulla suuntasimme metrolla kohti Green Parkia, jonka läpi kävelimme kohti Buckinghamin palatsia. Olimme perillä hyvissä ajoin, sillä halusimme saada eturivin paikat kerran päivässä tapahtuvaan vahdinvaihtoon. Odottavan aika oli erittäin pitkä, mutta keksimme itsellemme tekemistä. Ihmettelimme palatsin ovella seisovaa poikaa, mietimme mitä posti toi sinne tullessaan, kauhistelimme palatsin työntekijän epäsopivan värisiä sukkia ja aloitimme "kuvaa itsesi poliisien kanssa" -buumin. Yllätyselementin loi aidan toisella puolella kävelevän poliisin tuttavallinen "moi", johon kukaan ei häkellykseltään osannut vastata yhtään mitään. Myöhemmin sama poliisi tuli takaisin kysyen, että haluaisiko joku ottaa hänen kanssaan kuvan ja vastaus oli tietenkin myönteinen. Itse vahdinvaihto oli myös vaikuttava ja oli paljon suurempi operaatio, kuin mitä itse olin osannut odottaa.

Seuraava kohteemme oli Big Ben, minkä luokse kävellessämme onnistuimme ajoittamaan itsemme myös hevosvartijoiden vaihtoon ja ohitimme Downing Street 10, jonka varrella sijaitsee Iso-Britannian pääministerin virka-asunto. En sitten tiedä, että oliko suurempi nähtävyys itse katu vai sitä vartoivat poliisit, joiden kanssa osa pysähtyi ottamaan yhteiskuvan. Mukavilta he vaikuttivat ja eräs heistä oli kesällä tulossa Ruotsiin, joten suosittelimme tietenkin myös vierailua Suomessa.
Big Ben oli kyllä komeudessaan vaikuttava näky, jokseenkin sen olisi voinut kuvitella olevan hieman suurempikin, mutta hieno se joka tapauksessa oli. Aikamme sitä ihasteltuamme ylitimme Thames-joen ja näimme siinä samassa London Eye -maailmanpyörän vastakkaisella rannalla. Pysähdyimme syömään läheiseen kuppilaan, joka sijaitsi aivan joen rannalla eikä näkymä syödessä ollut yhtään hullumpi; Big Ben ja Thames. Ruoka maittoi porukalle myös hyvin, olihan siinä jo aika nälkä ehtinyt tullakin. Jatkaessamme eteenpäin koimme myös ainoan - siis ihan oikeasti ainoan - sateen koko reissullamme, sillä muutoin saimme nauttia auringon paisteesta ja lämpimästä säästä.

Päivän opinnollisesta osuudesta vastasi Imperial War -museo, joka nimensä mukaisesti oli sotamuseo painopisteenään 1. ja 2. maailmansota. Kokonaisuudessaan museo oli hyvin ajatuksia herättävä ja itselle päällimmäisenä mieleen jäi erityisesti juutalaisvainoista kertova osasto, 9/11-iskuissa kärsinyt ikkunanrunko sekä demonstroitu juoksuhauta äänineen ja varjoineen. Museolta kävelymme jatkui kohti The Toweria, jossa säilytetään kruununjalokiviä, joita emme tällä kertaa lähteneet katsomaan. Matkalla ylitimme Tower Bridgen, joka lukeutuu Lontoon klassisimpiin nähtävyyksiin. Taukoa vietimme Starbuckissa. Päivän päätteeksi kävimme King's Crossin asemalla, jossa Harry Potterissa esiintyvä rautatieasema on kuvattu. Asemalla oli myös monipuolinen Harry Potter -kauppa.

Tiistaina suuntasimme Piccadilly Circuksen ohitse The National Galleryyn ihastelemaan kuuluisia taideteoksia, joiden joukosta onnistuimme bongaamaan muun muassa Claude Monet'n Lummelammen ja suomalaisen Akseli Gallen-Kallelan Lake Keiteleen. Galleryn jälkeen saimme aikaa shoppailulle, mutta vielä myöhemmällä pääsimme tutustumaan The British museumiin. Museo oli juuri niin vaikuttava kuin olisi voinut kuvitella. Must see -kohteita olivat esimerkiksi sarkofagit, Pääsiäissaarten Moai-patsas ja Rosettavan kivi. Kaikkiin kohteisiin tutustuminen olisi vaatinut enemmän aikaa, joten meidän piti hieman priorisoida, mitä halusimme nähdä.

Illemmalla ohjelmassa oli odotettu teatteriesitys The Phantom of the Opera Her Majesty's Theatressa. Vaihdoimme päällemme jotain hieman juhlavampaa vain huomataksemme, että osa katsojista oli tullut paikalle farkuissa ja huppareissa. Oh well, ainakaan emme olleet alipukeutuneita ja meiltä kyseltiin matkallakin minne olimme niin hienoina lähteneet. Itse esitys oli huumaavan upea. Lavasteet olivat huikeat, samoin myös esityksen tähdet eikä seurassakaan ollut valittamista. Näyttelijöiden roolisuoritukset olivat kaiken kaikkiaan mielettömiä, mutta ainakin itselle Ben Forster Oopperan kummituksena nousi ylitse muiden. Hän oli vain niin uskomaton ilmestys kummituksena upean äänensä kera. Laitan alas tästä pienen näytteen sekä myös videon siitä, miltä lavashow näytti.

Lavashow näytti suunnilleen tältä.

Shown tähdet Ben Forster The Phantomina ja Emmi Christensson Christinenä esiintyvät palkintogaalassa tällä videolla.

To be continued...